Sairaudet

Kun mikään ei tunnu miltään

2.3.2016
alfa_blogi kuva

 

 

 

 

 

Masennuksesta kärsii vuosittain noin 5% suomalaisista. Kukaan meistä ei halua kuulua tuohon joukkoon, vielä vähemmän myöntää sitä muille, saatikka itselleen.

 

Mikä tuonne mustiin, matalaenergisiin syövereihin meidät sitten ajaa? Onko elämä kohdellut meitä epäoikeudenmukaisesti, onko lasti liian painava harteillemme? Vai selittyykö oireilumme perimämme kautta? Minne voimme syyttävän sormemme osoittaa?

 

Mistä tunnistat masennuksen?

 

Aina ei tule edes ajatelleeksi, että omien valintojen taustalla voisi olla masennus. Monesti myös oireketju on päässyt jo niin pitkäksi, että oireiden alkulähteelle  löytäminen voi tuntua omin avuin liian haastavalta. Nukumme huonosti ja  seuraavana päivänä olemme väsyneitä ja kiukkuisia. Päätä särkee. Makeanhimo on seurausta jatkuvasta tunnesyömisestä, suoli menee tukkoon, kun syömme väärin, liikunta vähenee ja paino lisääntyy, rakkaus itseemme vähenee. Ja sama kaava jatkuu, kunnes jo välttelemme omaa peilikuvaamme.

 

Jokaisen elämässä on omat karikot. Ne on meille määrätty, sinä päätät, miten niistä selviät. Jos aina on harja valmiina lakaisemaan sirpaleet maton alle, ennen pitkää joudumme kävelemään piikkimatolla ja tasapaino horjuu.

 

Masennuksesta aletaan yleensä puhua silloin, kun perusvire on jatkuvasti alakuloinen ja kiinnostuksen kohteet tuntuvat katoavan elämästä. Unirytmi takkuaa, ruokahalu katoaa tai päinvastoin kohoaa liikaa. Masentuneen henkilön omakuva on usein negatiivinen ja itsetunto alhainen, vaikeissa depressioissa voi esiintyä jopa psykoottisina oireina harhaluuloja ja aistiharhoja.

 

Masennustilan tunnistamiseksi tehdään henkilölle ensimmäiseksi lääkärintutkimus. Diagnoosi edellyttää, että 10:stä kriteerinä käytetystä oireesta esiintyy vähintään 4, ja että oireet ovat tarpeeksi vaikeita. Lisäksi masennustilan oireita on tullut esiintyä päivittäin ja yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan.

 

 

Masennuksen hoito

 

Masennuksen hoito voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen: akuutti-, jatko- ja ylläpitohoitoon. Akuuttihoito tähtää oireettomuuteen. Usein tehokkainta on aloittaa hoito masennuslääkkeiden ja terapian yhdistelmällä. Noin 2/3 masennuslääkettä säännöllisesti käyttävästä saa lääkityksestä avun, noin 40-50%:lla masennustilan oireet häviävät melkein täydellisesti 6-8 viikon aikana.

 

Jatkohoidon tarkoitus on estää oireiden palaaminen. Vaara on suurimmillaan silloin, jos hoito lopetetaan heti oireiden hävittyä. Kun potilas on ollut yhtäjaksoisesti oireeton puolen vuoden ajan, voidaan lääkehoito lopettaa asteittain.

 

Ylläpidon tarkoitus on uuden masennusjakson ehkäiseminen. Ylläpitohoidon aloittaminen on suositeltavaa silloin, jos depressio on osoittautunut toistuvaksi, ja potilaalla on takanaan jo ainakin kaksi aiempaa masennusjaksoa. Ylläpitohoitoon ryhdytään yleensä silloin, jos sairausjaksot ovat olleet vähintään keskivaikeita. Ylläpitohoitoa on syytä harkita jo aikaisemminkin, jos sairausjaksot ovat olleet vaikeita, psykoottisia, ja niihin on liittynyt vakavaa itsetuhoisuutta tai pitkäaikaista tai vaikeaa toimintakyvyn heikkenemistä.

 

Psykoterapiasta apua

 

Psykoterapeuttisella hoidolla pyritään vaikuttamaan masennusta ylläpitäviin mielikuviin, ajattelumalleihin, tunne-elämään, minäkäsitykseen ja toimintatapoihin. Tavoitteena on, että potilas toipuu ja hänen toimintakykynsä paranee.

 

Psykoterapeuttisia hoitomalleja on monenlaisia. Masennuksen hoidossa vahvin näyttö hoidon vaikuttavuudesta on saatu kognitiivisesta, interpersonaalisesta ja psykodynaamisesta lyhytterapiasta sekä käyttäytymisen aktivoinnista. Lievien masennustilojen hoidossa voidaan käyttää myös ongelmanratkaisuterapiaa, ratkaisu- ja voimavarakeskeistä terapiaa sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Yleensä hoito toteutetaan yksilöterapiana, mutta myös ryhmäterapeuttisia sovelluksia tai internetterapiaa voidaan käyttää. Potilaan ja terapeutin välisellä yhteistyösuhteella on suuri merkitys terapian suotuisiin vaikutuksiin.

 

 

Elämän vaiheet

 

Masennusta voi syntyä kenelle tahansa elämän eri vaiheissa nuorista vanhuksiin, raskausaikana tai sen jälkeisessä elämässä, toisilla vuoden ajat vaikuttavat mielialaan voimakkaammin, toisilla vaikean masennusoireiden lisäksi tulee harhaluuloja ja aistiharhoja jolloin puhutaan psykoottisesta depressiosta.

 

Surullista on, että Suomessa tehdään noin 600 masennustilaan liittyvää itsemurhaa vuodessa. Oman pahan olon kanssa ei pidä jäädä yksin! Apua on saatavilla ja siihen oljenkorteen kannattaa tarttua silloin, kun omat eväät eivät riitä. Ensin pitää vain avata omat silmänsä ja havahtua, missä jamassa olet. Sinä olet oman elämäsi kapteeni, jonka tarkoitus on ohjata kone turvallisesti ja tasaisesti kohti määränpäätäsi. Ilmakuoppia  voi tulla aika ajoin, ja aurinko voi mennä hetkeksi pilvien taakse, mutta pääsääntöisesti koneen on tarkoitus kulkea vakaasti happinaamareiden avulla tai ilman. Toisinaan voit tarvita rinnallesi varapilottia ja silloin sinä hengähdät ja palautat sisällesi balanssin, jotta voit taas asettua oman elämäsi ohjaimiin.

 

Sinä et ole yksin!

 

Kun mikään ei tunnu miltään

 

Masennuksesta kärsii vuosittain noin 5% suomalaisista. Kukaan meistä ei halua kuulua tuohon joukkoon, vielä vähemmän myöntää sitä muille, saatikka itselleen.

 

Mikä tuonne mustiin, matalaenergisiin syövereihin meidät sitten ajaa? Onko elämä kohdellut meitä epäoikeudenmukaisesti, onko lasti liian painava harteillemme? Vai selittyykö oireilumme perimämme kautta? Minne voimme syyttävän sormemme osoittaa?

 

Mistä tunnistat masennuksen?

 

Aina ei tule edes ajatelleeksi, että omien valintojen taustalla voisi olla masennus. Monesti myös oireketju on päässyt jo niin pitkäksi, että oireiden alkulähteelle  löytäminen voi tuntua omin avuin liian haastavalta. Nukumme huonosti ja  seuraavana päivänä olemme väsyneitä ja kiukkuisia. Päätä särkee. Makeanhimo on seurausta jatkuvasta tunnesyömisestä, suoli menee tukkoon, kun syömme väärin, liikunta vähenee ja paino lisääntyy, rakkaus itseemme vähenee. Ja sama kaava jatkuu, kunnes jo välttelemme omaa peilikuvaamme.

 

Jokaisen elämässä on omat karikot. Ne on meille määrätty, sinä päätät, miten niistä selviät. Jos aina on harja valmiina lakaisemaan sirpaleet maton alle, ennen pitkää joudumme kävelemään piikkimatolla ja tasapaino horjuu.

 

Masennuksesta aletaan yleensä puhua silloin, kun perusvire on jatkuvasti alakuloinen ja kiinnostuksen kohteet tuntuvat katoavan elämästä. Unirytmi takkuaa, ruokahalu katoaa tai päinvastoin kohoaa liikaa. Masentuneen henkilön omakuva on usein negatiivinen ja itsetunto alhainen, vaikeissa depressioissa voi esiintyä jopa psykoottisina oireina harhaluuloja ja aistiharhoja.

 

Masennustilan tunnistamiseksi tehdään henkilölle ensimmäiseksi lääkärintutkimus. Diagnoosi edellyttää, että 10:stä kriteerinä käytetystä oireesta esiintyy vähintään 4, ja että oireet ovat tarpeeksi vaikeita. Lisäksi masennustilan oireita on tullut esiintyä päivittäin ja yhtäjaksoisesti vähintään kahden viikon ajan.

 

 

Masennuksen hoito

 

Masennuksen hoito voidaan jakaa karkeasti kolmeen vaiheeseen: akuutti-, jatko- ja ylläpitohoitoon. Akuuttihoito tähtää oireettomuuteen. Usein tehokkainta on aloittaa hoito masennuslääkkeiden ja terapian yhdistelmällä. Noin 2/3 masennuslääkettä säännöllisesti käyttävästä saa lääkityksestä avun, noin 40-50%:lla masennustilan oireet häviävät melkein täydellisesti 6-8 viikon aikana.

 

Jatkohoidon tarkoitus on estää oireiden palaaminen. Vaara on suurimmillaan silloin, jos hoito lopetetaan heti oireiden hävittyä. Kun potilas on ollut yhtäjaksoisesti oireeton puolen vuoden ajan, voidaan lääkehoito lopettaa asteittain.

 

Ylläpidon tarkoitus on uuden masennusjakson ehkäiseminen. Ylläpitohoidon aloittaminen on suositeltavaa silloin, jos depressio on osoittautunut toistuvaksi, ja potilaalla on takanaan jo ainakin kaksi aiempaa masennusjaksoa. Ylläpitohoitoon ryhdytään yleensä silloin, jos sairausjaksot ovat olleet vähintään keskivaikeita. Ylläpitohoitoa on syytä harkita jo aikaisemminkin, jos sairausjaksot ovat olleet vaikeita, psykoottisia, ja niihin on liittynyt vakavaa itsetuhoisuutta tai pitkäaikaista tai vaikeaa toimintakyvyn heikkenemistä.

 

Psykoterapiasta apua

 

Psykoterapeuttisella hoidolla pyritään vaikuttamaan masennusta ylläpitäviin mielikuviin, ajattelumalleihin, tunne-elämään, minäkäsitykseen ja toimintatapoihin. Tavoitteena on, että potilas toipuu ja hänen toimintakykynsä paranee.

 

Psykoterapeuttisia hoitomalleja on monenlaisia. Masennuksen hoidossa vahvin näyttö hoidon vaikuttavuudesta on saatu kognitiivisesta, interpersonaalisesta ja psykodynaamisesta lyhytterapiasta sekä käyttäytymisen aktivoinnista. Lievien masennustilojen hoidossa voidaan käyttää myös ongelmanratkaisuterapiaa, ratkaisu- ja voimavarakeskeistä terapiaa sekä hyväksymis- ja omistautumisterapiaa. Yleensä hoito toteutetaan yksilöterapiana, mutta myös ryhmäterapeuttisia sovelluksia tai internetterapiaa voidaan käyttää. Potilaan ja terapeutin välisellä yhteistyösuhteella on suuri merkitys terapian suotuisiin vaikutuksiin.

 

 

Elämän vaiheet

 

Masennusta voi syntyä kenelle tahansa elämän eri vaiheissa nuorista vanhuksiin, raskausaikana tai sen jälkeisessä elämässä, toisilla vuoden ajat vaikuttavat mielialaan voimakkaammin, toisilla vaikean masennusoireiden lisäksi tulee harhaluuloja ja aistiharhoja jolloin puhutaan psykoottisesta depressiosta.

 

Surullista on, että Suomessa tehdään noin 600 masennustilaan liittyvää itsemurhaa vuodessa. Oman pahan olon kanssa ei pidä jäädä yksin! Apua on saatavilla ja siihen oljenkorteen kannattaa tarttua silloin, kun omat eväät eivät riitä. Ensin pitää vain avata omat silmänsä ja havahtua, missä jamassa olet. Sinä olet oman elämäsi kapteeni, jonka tarkoitus on ohjata kone turvallisesti ja tasaisesti kohti määränpäätäsi. Ilmakuoppia  voi tulla aika ajoin, ja aurinko voi mennä hetkeksi pilvien taakse, mutta pääsääntöisesti koneen on tarkoitus kulkea vakaasti happinaamareiden avulla tai ilman. Toisinaan voit tarvita rinnallesi varapilottia ja silloin sinä hengähdät ja palautat sisällesi balanssin, jotta voit taas asettua oman elämäsi ohjaimiin.

 

Sinä et ole yksin!

 

Sinua saattaa myös kiinnostaa

Ei kommentteja

Vastaa